Itsearviointi

Kurssin aikana tuli tehtyä erilaisia tekstejä eri kulttuurialueista. Blogityöskentely oli kivaa vaihtelua tavallisista läksytehtävistä, ja oli myös jotenkin helpompaa panostaa tehtäviin jotka tulivat kaikkien nähtäville. Blogin kirjoittamisen takia tuli myös keskityttyä enemmän tiettyihin asioihin, mikä oli osaltaan hyvä, mutta toisaalta myös huono. Omassa opiskelussa hieman syrjään jääneet asiat kuitenkin tulivat selväksi tunnilla, ja tuntui kivalta perehtyä aina yhteen asiaan kunnolla.

www.flickr.com
https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/
© thenext28days
(Käytetty: 26.3.2014)

Kurssilla opin paljon uutta, mutta selviä "Ahaa"-elämyksiä ei kuitenkaan jäänyt mieleen. Ennen kurssia en ollut juurikaan kiinnittänyt huomiota siihen kuinka erilaisia eri kulttuurit ovat. Globalisaation seurauksena ihmisten on nykyään helppo kanssakäydä toistensa kanssa vaikka he asuisivat eripuolilla maailmaa. Internetin kautta minäkin olen tutustunut ihmisiin eri kulttuurialueilta, eivätkä he ole vaikuttaneet kovin erilaisilta. On kuitenkin hyvä olla selvillä eroavaisuuksista, ettei tule esimerkiksi sanottua muslimille että "kaikki jotka eivät pidä pekonista ovat hulluja". On myös eroja jotka on koko ajan nähnyt, mutta joiden syitä ei ole tiedostanut. Aikaisemmin en esimerkiksi ollut ajatellut lainkaan sitä miten kiinalaisessa ruuassa näkyy tasapainon tavoittelu.

Oli hyvin kiinnostavaa oppia kulttuureista jota ei vielä kovin hyvin tuntenut, ja siitä kuinka eri kulttuurit ovat kohdanneet ja kuinka tämä on vaikuttanut. Samalla omaan sanavarastoon tuli uusia sanoja joita en ollut ennen kuullutkaan, kuten esimerkiksi umma ja uniaika. Oli myös kiinnostavaa kuulla miten alkuperäisväestöillä menee nykyään.

Opin yleensä parhaiten kuuntelemalla tarkasti ja pohtimalla itse asioita. Tässä kurssissa se on mielestäni toiminut aika hyvin, koska blogitekstien kirjoittaminen aiheesta on pakottanut pohtimaan ja ymmärtämään asioita. Vaikka moniin kysymyksiin vastaukset ovat olleet aika suoraan kirjasta, ei ihan mitä tahansa ole voinut kirjoittaa.

Bloginpitämisen alussa yritin pitää yllä ruokateemaa, mutta se jäi hieman sivuun kun tuli tehtyä kirjan tehtäviä jotka eivät juuri ruokaan liittyneet. Islamilainen ruokakulttuuri oli säännöksiensä takia erityisen kiinnostava, ja Afrikkalaisessa kiehtoi ruokailun yhteisöllinen merkitys. Vaikka montaa tekstiä en ruuasta lopulta tehnyt, se on kiinnostava aihe, koska se on niin tavallinen jokaiseen päivään vaikuttava asia. Siksi ruoka ja ruokailutavat heijastavat kulttuuria yllättävän hyvin.

Uniajan maailmankuva (t.2 s.193)

Australian alkuperäisväestön maailmankuva poikkesi monin tavoin eurooppalaisesta. Eurooppalaiset tulkitsivat tämän mielellään niin, että heidän maailmankuvansa oli oikea ja kaikki alkuperäisväestön eroavaisuudet kielivät alhaisesta kehitystasosta. Kuitenkin alkuperäisasukkaiden maailmankuvassa oli paljon hienoa. Alkuperäisasukkaiden maailankuva oli animistinen ja he kunnioittivat suuresti luontoa. Aikakäsityskin oli syklinen luonnon kiertokulun mukaan, ja luonnonilmiöt selittettiin esi-isillä.

kinjart.deviantart.com
(Käytetty: 25.3.2014)

  Uniaika tarkoittaa alkuaikaa, minkä aikana esi-isät olivat nousseet ylös maasta ja luoneet maailman eläimineen ja ihmisineen. Silloin esi-isät olivat myös luoneet eri heimot ja opettaneet kuinka selvitä hengissä. Alkuperäisasukkaat uskoivat että tämän jälkeen esi-isät olivat menneet nukkumaan, minkä takia monia paikkoja pidettiin pyhinä.

  Eurooppalaiset uskoivat luomiskertomukseen, ja heidän suhtautumisensa luontoon oli hyvin erilainen. He ajattelivat että Jumala oli luonut ihmisen omaksi kuvakseen, ja luonto oli heidän käytettävissään ja myös mahdollista omistaa. Se että alkuperäisväestö ei pitänyt omistamista mahdollisena, teki helpommaksi sen kun 1700-luvun lopulla britit alkoivat vallata alueita. Käsitystä maan pyhyydestä ei ymmärretty, eikä sitä juuri yritettykään ymmärtää.

Syy miksi alkuperäisasukkaat uskoivat ettei kukaan voi omistaa uontoa, oli se että he uskoivat että maalla on tietoisuus, ja elämä oli sen jatketta. Ihminen ja yhteisö olivat vain osa maata ja elollista luontoa.

Tämä ajatus oli eurooppalaisille varsin vieras, ja kummalliselta vaikuttivat myös toteemit jotka kuvasivat paikallisryhmän eläinhahmoista esi-isää. Australiasta on löytynyt myös samanismiin viittaavia merkkejä. Kristinuskossa tärkeää on erityisesti usko yhteen Jumalaan, ja siksi käsitykset uinuvista esi-isistä tuntuivat varmasti hyvin oudoilta.


Lähteet:

Lukion Historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s. 188

Katolisuus vaikuttaa Latinalaiseen Amerikkaan (t.2 s.169)

Alunperin katolisuutta toivat Latinalaiseen Amerikkaan konkistadorit, jotka käännyttivät ihmisiä "miekkalähetystyöllään" eli väkivalloin ja ryöstelyä unohtamatta. Tämän jälkeen lähetystyön otti hoitaakseen katolinen kirkko. Alkuperäiskansojen temppelien paikoille pystytettiin eurooppalaistyylisiä kirkkoja ja perinteitä alettiin juurruttaa ihmisiin. Vaikka vanhat jumalat ja uskomukset pysyivät pitkään, oli katolisuus yksi iso asia joka tuhosi alkuperäisiä kulttuureja.

en.wikipedia.org
(Käytetty: 24.3.2014)

    Katolisuus pääsi vaikuttamaan yhä enemmän, kun 1800- ja 1900-luvvun alussa Euroopasta tuli Latinalaiseen Amerikkaan 15 miljoonaa siirtolaista. Katolisuus korostui ja yhdisti erilaisia ihmisiä. Sen antamat säännöt antoivat myös paljon perustaa ihmisten elämille, ja tietynlaista varmuutta. Koska kirkon asema nousi niin suureksi, Latinalaisessa Amerikassa yhä perhekoko on suuri ja suhtautuminen aborttiin ja seksuaalivähemmistöihin on kielteinen. Se on myös korostanut perheen ja suvun merkitystä.

   Katolinen kirkko on tuonut epävarmoina aikoina ihmisille turvallisuuden tunnetta, ja vaatinut pitämään huolta köyhistä ja sorretuista. Se on myös tuonut juhlapyhiä joiden yhdessä viettäminen voi olla hyvin lähentävää. Erityisesti pääsiäistä Latinalaisessa Amerikassa pidetään tärkeänä. 1900-luvulla katolisen kirkon yhteiskunnallinen asema on kuitenkin alkanut heikentyä modernisaation takia.


Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s. 162-163, 166, 168

Kiina-ilmiö

Kiinan talous on kasvanut 1980-luvulta lähtien kovaa tahtia. Kiina-ilmiö voi tarkoittaa Deng Xiapongin luomaa talouspolitiikkaa, tai laajemmin sitä kuinka länsiaat hyödyntävät kolmannen maailman maiden halpaa työvoimaa ja martkkinoita. Kiinan talouskasvun takia siitä on tullut myös maailmanpoliittisesti merkittävä maa. Suurimpia haasteita Kiinassa ovat energian ja raaka-aineiden saannin turvaaminen suurta teollisuutta varten.


Lähteet:
Lukion Historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.134 

Kiinalaisen maailmankuvan pyrkimys harmoniaan (t.2 s.127)

ww.flickr.com
© sallysetsforth
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/2.0/
(Käytetty: 12.3.2014)

Varhaiseen kiinalaisen kansanuskoon kuului luonnonilmiöiden palvominen ja esi-isien kunnioittaminen. Ihmiset saivat samaanilta erilaisia käyttäytymisohjeita, ja harmonian ja järjestyksen tavoittelu muodostui tärkeäksi osaksi kiinalaista maailmankuvaa. Tähän vaikuttaa paljon myös Jin ja Jang, ajatus kahdesta toisiaan täydentävästä voimasta.

Jin ja Jang näkyvät taolaisuudessa ja kungfutselaisuudessa. Erityisesti taolaisuuden takia pyritään yhteyteen luonnon kanssa, mikä tulee ilme esimerkiksi kiinalaisessa taiteessa. Kiinalaiset ovat maalanneet jo 600-luvulta lähtien hienoja maisemia, erityisesti vuoria ja vesistöjä. Yhteys luontoon näkyy feng shuin takia myös arkkitehtuurissa, sisustuksissa ja puutarhoissa.

Kungfutselaisuuden tuota tapa pitää harmoniaa yllä on tottelevaisuus. Ylempää valtaa ja vanhempia ihmisiä tulee totella nöyrästi ja omaa mainetta ei saa menettää. Tällaisesta ajattelusta on sekä hyötyä että haittaa. Hallitsijan on helpompi tehdä päätöksiä kun ei juurikaan niskuroida, ja kun toisia ihmisiä kunnioitetaan heistä myös muistetaan pitää hyvää huolta. Kuitenkin jos asiat ovat huonosti, tottelevaisuus ei vie asioita eteenpäin.

Kiinalaisessa elämässä pyrkimys harmoniaan näkyy siis melkeinpä kaikkialla, koska yleensäkin maailmankuvalla on aina vaikutusta kaikkiin tehtäviin valintoihin ja ihmisten elämäntapaan. Kiinalaisilla pyrkimys harmoniaan on mukana niin perhe- ja ystävyyssuhteissa, sisustuksessa kuin ruokailussakin. Se saattaa jopa näkyä tevehtiessä.

Lähteet :

Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen

s.116-119, 121-125

Intia nykyään

http://www.hs.fi/ulkomaat/Intian+vaaleihin+tulossa+liki+miljoona+%C3%A4%C3%A4nestyskoppia/a1394014101651
(Käytetty: 6.3.2014 )

Uutisessa kerrotaan Intiassa 7.4. alkavista vaaleista. Uutinen korostaa sitä kuinka isot ovat vaalit maailman suurimmassa demokraattisessa valtiossa. Äänestyskoppejakin tarvitaan melkein miljoona, kun maassa on 815 miljoonaa äänioikeutettua. Lyhyesti uutinen myös kertoo Intiassa tehdyistä mielipidemittauksista, ja kuinka vaaleissa ennustetaan käyvän. Kahdesta suurimmasta puolueesta mainitaan myös johtajahahmot.

www.flickr.com
 © Al Jazeera
http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/
(Käytetty: 11.3.2014)

Paitsi että vaalit ovat konkreettisesti iso asia ja valtava tapahtuma joka työllistää monia, on vaalejen tuloksella myös suuri merkitys. Intiassa on paljon ongelmia, ja maa tarvitsisi viisaita päättäjiä tekemään hyviä päätöksiä. Valitettavasti hallinto on ollut tehotonta ja korruptoitunutta.

Intiassa on suuria varallisuuseroja, ja 300-400 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä, vaikka Intiassa on tapahtunut paljon talouskasvua. Terveyspalveluja ei ole kaikkien saatavilla ja taudit leviävät slummiutuvissa kaupungeissa nopeasti. Lukutaidottomien määrä on valtava, ja ihmisoikeuksia rikotaan valitettavan paljon. Kastittomien asema on kaikista huonoin.

Monia ongelmia aiheuttaa se, että Intiassa on niin paljon ihmisiä, että asioita on vaikea järjestää hyvin. Tähän on pyritty vaikuttamaan parantamalla naisen asemaa ja kannustamalla vain kahden lapsen hankintaan. Muita tavoitteita on ollut keskittyä Intian talouskasvuun ja rahojen avulla panostaa koulutukseen. Tulevaisuuteen panostetaan myös panostamalla teknologiaan.

 Lähteet :

-Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.104-110
-www.hs.fi

Kastirajat vaikuttava Intiaan (t. 3 s. 101)

Siitä asti kun Arjalaisten valloittajien Intiaan tuoma veda-uskonto jakoi kansan kasteihin, on kasteilla ollut suuri vaikutus Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Vaikka veda-uskonnosta lähtöisin olevaa hindulaisuutta usein pidetään suvaitsevana uskontona, on tämä kastijärjestelmä lokeroinut ja alentanut ihmisiä. Eri kastien välillä oli mahdotonta solmia avioliittoja, ja kastittomia pidettiin saastaisina.

www.flickr.com
© ind{yeah}
http://creativecommons.org/licenses/by-nd/2.0/
(Käytetty:  5.3.2014)

Konkreettisesti kastien vaikutus näkyy esimerkiksi perinteisessä intialaisessa talousjärjestelmässä. Jajmani-taloudessa alempikastinen alainen harjottaa jotain perinteistä ammattia ylempikastisen isäntänsä alaisuudessa. Se mitä työtä tehtiin määräytyi myös pitkälti kastin mukaan. Mitä alhaisempi kasti, sen likaisempaa työtä joutui tekemään. Valittamiseen ei oikein ollut varaa koska uskottiin että huono asema oltiin ansaittu aikaisemmassa elämässä. Se olisi ollut myöskin turhaa, sillä yhteiskunnallista asemaansa ei olisi kuitenkaan voinut parantaa.

Kastirajat ovat myös vaikuttaneet ihmisten mieliin niin, että on tuntunut luonnolliselta itää yllä myös muita arvojärjestelmiä. Esimerkiksi perheessä mies on selvästi perheen pää, ja perinteisesti naista kunnioitetaan sen mukaan kuinka monta poikalasta hän synnyttää. Vanhempia ihmisiä myös kunnioitetaan, mikä osoitetaan selvästi jopa kättelyssä.

Intialaiseen kulttuuriin vaikuttaa paljon hindulaisuus ja samalla myös kasit. Kastit vaikuttavat jopa ruokailuun: alempikastisen kanssa ei saa syödä. Kasteilla on myös erilaiset tehtävät yhteiskunnassa, ja omien velvollisuuksien täyttämistä ja niiden mukaan elämistä pidetään suuressa arvossa. Tämä tekee intialaisista usen ahkeria, mikä on kenties auttanut paljon tieteen ja taiteen kehityksessä.

Kastirajat kiellettiin  Intian itsenäistymisen jälkeen, mutta ne yhä vaikuttavat ja kaikille on suurinpiirtein aika selvää mihin kastiin mikäkin suku kuuluu. Merkkejä muutokseen päin kuitenkin löytyy varsinkin kaupungeista.

Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.91-95

Islamilainen ruokakulttuuri

Islaminuskoon kuuluu vahvasti erilaiset säännöt, ja myös syömisestä on määräyksiä. Tämä tekee muslimille ruuanlaitosta välillä vaikeaa ei-islaminuskoisissa maissa. Tunnetuimmat säännöt ovat, että muslimit eivät saa syödä sianlihaa eivätkä juoda alkoholia. Muita sääntöjä ovat se ettei saa syödä muuten kuin teurastamalla kuolleita eläimiä, verestä valmistettuja ruokia tai petoeläimiä.

Kuva © Nina
Ramadania vietetään  islamilaisen kalenterin yhdeksäntenä kuukautena.
(Käytetty: 3.3.2014)

   Vaikka voisi luulla että näiden välttäminen olisi helppoa, ei se aina ole. Sianlihaa saattaa löytyä margariinista, ja monissa karkeissa sekä joissakin lääkekapseleissa käytetään sianosista keitettyä liivatetta. On välillä hyvin vaikeaa valvoa mitä syö, koska jokaisessa ruokapakkauksesta kovin tuoteselosteita kaikista aineista ei ole. Ja kun ravintolasta tilaa ruokaa, harva haluaa ruveta kysymään mitä margariinia valmistuksessa on käytetty.

   Kaikkein vaikeinta on saada tietää miten eläin on kuollut. Osa muslimeista ajattelee, että he eivät voi syödä eläintä jota ei ole tapettu perinteisen Halal-teurastussäännön mukaan. Siinä eläimen pää käännetään kohti mekkaa, ja kaulavaltimot viilletään auki. Esimerkiksi Ruotsissa tällaista teurastusta ei kuitenkaan edes suostuta tekemään, koska eläin tekee sillä tavoin kuolemaa kauan.

Monet muslimit eivät kuitenkaan ole säännöissä aivan  niin tarkkoja. Jotkut esimerkiksi ajattelevat, että niin kauan kuin he eivät tiedä syövänsä jotain mitä ei saisi, se on aivan luvallista. Tämä tekee syömisestä paljon helpompaa, koska asioita ei siis tarvitse tarkastaa niin moneen kertaan. Tärkeintä on että tekee parhaansa sääntöjen noudattamiseksi.

   Islaminuskoon kuuluu myös perinteinen paastokuukausi ramadam. Koska syödä saa silloin vain auringon laskun ja nousun välisenä aikana, ruokaa odotetaan kauan ja kun sitä lopulta saa, se on tärkeä ja perhettä yhdistävä tapahtuma. Ruokaan halutaan myös panostaa, ja perinteisiä reseptejä tulee vaihdelluksi perheiden välillä.



Lähteet:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/1.huhtikuu/MUSL1399.HTM
http://www.islamopas.com/matregler.html

Konflikteja itsenäistymisen vuoksi (s.59 t.1)

Vaikka toisen maailmansodan aikana afrikkalaiset saivat paljon lupauksia itsenäisyydestä, mutta sodan jälkeen tuli selväksi ettei siirtomaista luovuttaisikaan kovin helposti. Afrikkalaisten piti lähteä taistelemaan itsenäisyytensä puolesta perustettuaan painostusryhmiä. Toiminta oli lähinnä rauhanomaisia lakkoja ja kansalaistottelemattomuutta, mutta aseitakaan ei kavahdettu.

  Paikoissa joisaa valkoiset siirtolaiset  vastustivat itsenäistymistä, olivat sodat lähes välttämättömiä että jostitsenäisyys voitaisiin saavuttaa. Oli myös paikkoja joista emämaat eivät olisi lainkaan halunneet luopua. Tällaisesta esimerkkinä vaikka Ranskan siirtomaa Algeria josta oltiin löydetty öljyä.

www.fickr.com
© Gregory Wild-Smith
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/
(Käytetty: 26.2.2014)

   Ongelmat eivät kuitenkaan päättyneet siihen, kun itsenäisyys saavutettiin. Ongelmana oli se, että rajat jotka itsenäistymisen kautta vakiintuivat eivät mitenkään noudattaneet heimorajoja. Heimojen välit olivat jo siirtomaa-aikana olleet kireät, ja rajakiistat pahensivat tilannetta. 

  Muita suuria ongelmia oli se, että monin paikoin vallan vaihdokseen ei oltu osattu varautua. Sen vuoksi esimerkiksi Kongossa syttyi sisällissota. Sisällissotia pitkitti se, että kylmän sodan aikana ulkopuoliset sekaantuivat sotaan. Kun ei ollut kunnollista järjestelmää, ratkesi sisällissota Kongossakin siihen kun itsevaltias nousi valtaan. Koska itsevaltiaalle oli hyödyksi se että ihmiset olivat köyhiä eikä heillä juuri ollut vaikutusvaltaa, ei taloutta ja ihmisoikeuskysymyksiä juuri pyritty auttamaan.

   Nykyään Afrikan maissa ollaan alettu suuntaamaan kohti demokratiaa. Ongelmina kuitenkin on ollut se, että etniset ryhmät ovat väkivaltaisesti tavoitelleet valtaa, ja jotain taloudellisia resursseja. Kun ryhmän eliitille on saatu keskitettyä paljon valtaa, on opposition ollut vaikeaa sanoa mitään. Korruptio on myös ollut yleistä, ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus luo jännitteitä.

Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.48-52, 54-57

Siirtomaavaltausten seuraukset (s.47 t.1)

Jo 1400-luvulla Portugalilaiset perustivat tukikohtia Länsi-Afrikan rannikoille, mutta vasta 1800-luvun alussa eurooppalaisille avautui mahdollisuus päästä tutkimaan Afrikan sisäosia. Aikaisemmin eurooppalaiset olivat hyötyneet Afrikasta lähinnä orjakaupan takia, mutta nyt kun malariaan ja keltakuumeeseen keksittiin vastalääkkeet, lähdettiin kartoittamaan erilaisia luonnonvaroja.

© isriya
www.flickr.com
http://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/
(Käytetty: 25.2.2014)

   Eurooppalaiset eivät pitäneet afrikkalaisten alistamista pahana asiana, sillä heidän mielestään eurooppalainen kulttuuri oli parempi, ja oli jopa velvollisuus sivistää alempaa raakalaismaista kansaa. Afrikkalaisia pidettiin pakanoina ja heidän yhteiskuntaansa primitiivisenä, ja esimerkiksi musiikkia pidettiin jopa syntisenä. Varsinkin kristinuskoa levittävät lähetyssaarnaajat pitivät afrikkalaista elämäntapaa huonona. Erityisesti kauhisteltiin alastomuutta ja samanismia.

   Vaikka kristinusko otettiin Afrikassa vastahakoisesti vastaan, sillä oli paljon seurauksia. Se oli hävittämässä perinteisiä afrikkalaisia tapoja, ja toi tilalle paljon eurooppalaista elämänkatsomusta. Kristinusko saattoi olla myös joillekin eurooppalaisille tekosyy ja oikeutus alistamiseen. Hyviäkin asioita kirkko sai kuitenkin aikaan, nimittäin se järjesti esimerkiksi joukkorokotuksia.
Myös koulutusta pidettiin tärkeänä, ja lukemista opetettiin.

   Maat havittelivat itselleen siirtomaita taloudellisista ja poliittisista syistä. Molemmat tarkoittivat pahaa afrikkalaisille. Taloudelliset syyt tarkoitttivat pitkälti sitä, että eurooppalaiset tulivat viemään heidän luonnonvaransa, ja perustivat esimerkiksi isoja plantaaseja sekä monikansallisia yrityksiä jotka romuttivat afrikkalaisen omavaraisuuteen perustuvan talouden.

   Poliittiset syyt, eli lähinnä oman maan suuruuden osoittaminen, taas tarkoitti afrikkalaisille sitä, että eurooppalaiset halusivat väkisin pitää ne otteessaan. Hajota- ja hallitse politiikkaa käytettiin surutta, ja jännitteitä heimojen välille luotiin tarkoituksellisesti. Hallintoa järjestettiin niinkuin emämaata huvitti, eikä missään mallissa välitetty juuri muusta kuin järjestyksen ylläpitämisestä.

   Suora hallintomalli vaikutti kuitenkin siirtomaiden asukkaisiin enemmän, koska se pyrki sulauttamaan siirtomaan osaksi emämaata ja sen kulttuuria. Näin esimerkiksi saksan siirtomaissa omaksuttiin olutjuhla, ja ranskan siirtomaissa kolminkertainen poskisuudelma. Myös epäsuoran hallintomallin maissa tavat kuitenkin levisivät, ja esimerkiksi Iso-Britannian siirtomaissa suosituksi nousi jalkapallo.
 
   Vaikka enää ei ole siirtomaita eikä orjuutta, on Afrikassa yhä suuria ongelmia jotka johtavat juurensa siirtomaa-aikaan. Osa ongelmista on taloudessa, ja osa tulee heimojen väleistä jotka ovat yhä kireät. Siirtomaa ajalta peräisin olevat rajat aiheuttavat paljon ongelmia. Esimerkiksi Sudan jakautui juuri siirtomaa-aikaisten rajojen takia. Yhä vaikuttamaan jääneitä asioita on myös se, että monessa paikassa pakollisena kielenä yhä on joku eurooppalainen kieli.

Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.40-47

Afrikkalainen keittiö

Käytetty: 24.2.2014

Koska afrikasta löytyy monenlaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä, sen eri osissa käytetään hyvinkin erilaisia raaka-aineita. Myös kulttuuriset erot tietenkin vaikuttavat, ja maantiede. Yleisesti ajatllaan, että afrikassa syödään hyvin tulista ruokaa, ja käytetään paljon ainesosia kutn kookosmaito, maissi ja pähkinät.
   Koska julkisuudessa tuodaan paljon esille afrikan köyhyyttä ja nälänhätää, tulee monelle mieleen paljon ennakkoluuloja sanoista "afrikkalainen ruoka". Afrikasta löytyy kuitenkin paljon hienoja resptejä, ja afrikkalaista ruokaa valmistavat ravintolat alkavat yleistyä. Kaikki reseptit eivät ole tietenkään sellaisia jotka sopivat eurooppalaiseen makuun, mutta se kertoo vain kulttuurin eroista, ei mitenkään afrikkalaisen ruuan huonoudesta. Esimerkiksi lihan ja kalan sekoittaminen kuulostaa monesta meistä oudolta, mutta siinä ei sinäänsä mitään väärääkään ole.
   Monet perheet syövät afrikassa vain kerran päivässä, ja se on tärkeä tapahtuma. Afrikassa perhe on tärkeä, ja perheen käsite on laaja. Kaikki perhen jäsenet kokoontuvat yhdessä syömään atriaa, jonka perheen isä ylensä aloittaa. Jos vieraita on, he syövät isän kanssa samalla kun muut vielä odottavat vuoroaan. Lapset tulevat syömään usein ikäjärjestyksen mukaisesti. Tapana on usin ollut syödä käsin, mutta nykyään lautaset ja ruokailuvälineet ovat jo yleisiä.
   Pohjois-Afrikan  keittiössä on paljon vaikutteita euroopasta ja idästä, ja monet raaka-aineet (esim. bataatti) ovat itse viljeltyjä. Länsi-Afrikan keittiössä näkyy arabimaista tulleet mausteet ja siirtomaaisäntien vaikutus. Keski-Afrikan ruokakulttuurissa on hyvin vähän vaikutteita muualta, mutta orjakaupan mukana tulleilla raaka-aineilla on ollut suuri rooli. Etelä-Afrikkalaiseen ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet hollantilaiset siirtolaisten tuomat malaji-orjat sekä ranskasta paenneet hugenotit. Osalla alueella myös intialainen ruoka on noussut suosioon.

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_keitti%C3%B6
http://www.ts.fi/teemat/ruoka/325490/Mausteisia+makuja+Afrikasta


 

Toiveet ja tavoitteet kurssilta

Historiassa keskitytään usein euroopan historiaan, ja tuntuu etten tiedä monistakaan kiinnostavista kulttuureista kovin paljoa. Kun kurssin aiheena on kulttuurien kohtaamiset, tulee käsitellyksi myös maat joista ei usein puhuta. Odotan että kurssilla oppisin uusia asioita erilaisista ihmisryhmistä ja niiden tavoista ja samalla voisin laajentaa ymmärrystäni niitä kohtaan. Esimerkiksi monien uutisten tulkinnassa helpottaisi, kun tuntisi paremmin eri maiden kulttuureja ja historiaa.

ⒸNina
(Käytetty: 10.2.2014)

   Toivon että kurssilla oppisin paljon uutta ja kiinnostavaa asiaa. Toivon että kurssilla kerrottaisiin tärkeitä asioita jotka auttavat ymmärtämään, ja niiden lisäksi vielä erikoisia faktoja joita en ole kuullut. Vaikka kaikesta ei olisi laajempaan ymmärtämiseen apua, niin olisi ihan vain mielenkiinnon ja yleissivistyksen takia tietää mitä kaikkea maailmassa on. Pelkän eurooppalaisen maailman ymmärtäminen on hyvin yksipuolista.
   Tavoitteenani on että toiveeni oppimisesta eivät jää vain ajatustasolle, vaan myös saan opiskeltua. Yritän myös saada blogin hoidettua hyvin, niin että hommat tulee tehtyä ajallaan ja juttu pysyy jossain aiheessa eikä ala rönsyillä johonkin kurssin aiheeseen liittymättömään. Vähän on vielä hukassa ajatus siitä miten saan jutut nivottua yhteen, mutta toivon että se onnistuu.