Uniajan maailmankuva (t.2 s.193)

Australian alkuperäisväestön maailmankuva poikkesi monin tavoin eurooppalaisesta. Eurooppalaiset tulkitsivat tämän mielellään niin, että heidän maailmankuvansa oli oikea ja kaikki alkuperäisväestön eroavaisuudet kielivät alhaisesta kehitystasosta. Kuitenkin alkuperäisasukkaiden maailmankuvassa oli paljon hienoa. Alkuperäisasukkaiden maailankuva oli animistinen ja he kunnioittivat suuresti luontoa. Aikakäsityskin oli syklinen luonnon kiertokulun mukaan, ja luonnonilmiöt selittettiin esi-isillä.

kinjart.deviantart.com
(Käytetty: 25.3.2014)

  Uniaika tarkoittaa alkuaikaa, minkä aikana esi-isät olivat nousseet ylös maasta ja luoneet maailman eläimineen ja ihmisineen. Silloin esi-isät olivat myös luoneet eri heimot ja opettaneet kuinka selvitä hengissä. Alkuperäisasukkaat uskoivat että tämän jälkeen esi-isät olivat menneet nukkumaan, minkä takia monia paikkoja pidettiin pyhinä.

  Eurooppalaiset uskoivat luomiskertomukseen, ja heidän suhtautumisensa luontoon oli hyvin erilainen. He ajattelivat että Jumala oli luonut ihmisen omaksi kuvakseen, ja luonto oli heidän käytettävissään ja myös mahdollista omistaa. Se että alkuperäisväestö ei pitänyt omistamista mahdollisena, teki helpommaksi sen kun 1700-luvun lopulla britit alkoivat vallata alueita. Käsitystä maan pyhyydestä ei ymmärretty, eikä sitä juuri yritettykään ymmärtää.

Syy miksi alkuperäisasukkaat uskoivat ettei kukaan voi omistaa uontoa, oli se että he uskoivat että maalla on tietoisuus, ja elämä oli sen jatketta. Ihminen ja yhteisö olivat vain osa maata ja elollista luontoa.

Tämä ajatus oli eurooppalaisille varsin vieras, ja kummalliselta vaikuttivat myös toteemit jotka kuvasivat paikallisryhmän eläinhahmoista esi-isää. Australiasta on löytynyt myös samanismiin viittaavia merkkejä. Kristinuskossa tärkeää on erityisesti usko yhteen Jumalaan, ja siksi käsitykset uinuvista esi-isistä tuntuivat varmasti hyvin oudoilta.


Lähteet:

Lukion Historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s. 188