 |
| ww.flickr.com © sallysetsforth http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/2.0/ (Käytetty: 12.3.2014)
Varhaiseen kiinalaisen kansanuskoon kuului luonnonilmiöiden palvominen ja esi-isien kunnioittaminen. Ihmiset saivat samaanilta erilaisia käyttäytymisohjeita, ja harmonian ja järjestyksen tavoittelu muodostui tärkeäksi osaksi kiinalaista maailmankuvaa. Tähän vaikuttaa paljon myös Jin ja Jang, ajatus kahdesta toisiaan täydentävästä voimasta.
Jin ja Jang näkyvät taolaisuudessa ja kungfutselaisuudessa. Erityisesti taolaisuuden takia pyritään yhteyteen luonnon kanssa, mikä tulee ilme esimerkiksi kiinalaisessa taiteessa. Kiinalaiset ovat maalanneet jo 600-luvulta lähtien hienoja maisemia, erityisesti vuoria ja vesistöjä. Yhteys luontoon näkyy feng shuin takia myös arkkitehtuurissa, sisustuksissa ja puutarhoissa.
Kungfutselaisuuden tuota tapa pitää harmoniaa yllä on tottelevaisuus. Ylempää valtaa ja vanhempia ihmisiä tulee totella nöyrästi ja omaa mainetta ei saa menettää. Tällaisesta ajattelusta on sekä hyötyä että haittaa. Hallitsijan on helpompi tehdä päätöksiä kun ei juurikaan niskuroida, ja kun toisia ihmisiä kunnioitetaan heistä myös muistetaan pitää hyvää huolta. Kuitenkin jos asiat ovat huonosti, tottelevaisuus ei vie asioita eteenpäin.
Kiinalaisessa elämässä pyrkimys harmoniaan näkyy siis melkeinpä kaikkialla, koska yleensäkin maailmankuvalla on aina vaikutusta kaikkiin tehtäviin valintoihin ja ihmisten elämäntapaan. Kiinalaisilla pyrkimys harmoniaan on mukana niin perhe- ja ystävyyssuhteissa, sisustuksessa kuin ruokailussakin. Se saattaa jopa näkyä tevehtiessä.
|
Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.116-119, 121-125
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti