keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Itsearviointi

Kurssin aikana tuli tehtyä erilaisia tekstejä eri kulttuurialueista. Blogityöskentely oli kivaa vaihtelua tavallisista läksytehtävistä, ja oli myös jotenkin helpompaa panostaa tehtäviin jotka tulivat kaikkien nähtäville. Blogin kirjoittamisen takia tuli myös keskityttyä enemmän tiettyihin asioihin, mikä oli osaltaan hyvä, mutta toisaalta myös huono. Omassa opiskelussa hieman syrjään jääneet asiat kuitenkin tulivat selväksi tunnilla, ja tuntui kivalta perehtyä aina yhteen asiaan kunnolla.

www.flickr.com
https://creativecommons.org/licenses/by/2.0/
© thenext28days
(Käytetty: 26.3.2014)
Kurssilla opin paljon uutta, mutta selviä "Ahaa"-elämyksiä ei kuitenkaan jäänyt mieleen. Ennen kurssia en ollut juurikaan kiinnittänyt huomiota siihen kuinka erilaisia eri kulttuurit ovat. Globalisaation seurauksena ihmisten on nykyään helppo kanssakäydä toistensa kanssa vaikka he asuisivat eripuolilla maailmaa. Internetin kautta minäkin olen tutustunut ihmisiin eri kulttuurialueilta, eivätkä he ole vaikuttaneet kovin erilaisilta. On kuitenkin hyvä olla selvillä eroavaisuuksista, ettei tule esimerkiksi sanottua muslimille että "kaikki jotka eivät pidä pekonista ovat hulluja". On myös eroja jotka on koko ajan nähnyt, mutta joiden syitä ei ole tiedostanut. Aikaisemmin en esimerkiksi ollut ajatellut lainkaan sitä miten kiinalaisessa ruuassa näkyy tasapainon tavoittelu.

Oli hyvin kiinnostavaa oppia kulttuureista jota ei vielä kovin hyvin tuntenut, ja siitä kuinka eri kulttuurit ovat kohdanneet ja kuinka tämä on vaikuttanut. Samalla omaan sanavarastoon tuli uusia sanoja joita en ollut ennen kuullutkaan, kuten esimerkiksi umma ja uniaika. Oli myös kiinnostavaa kuulla miten alkuperäisväestöillä menee nykyään.

Opin yleensä parhaiten kuuntelemalla tarkasti ja pohtimalla itse asioita. Tässä kurssissa se on mielestäni toiminut aika hyvin, koska blogitekstien kirjoittaminen aiheesta on pakottanut pohtimaan ja ymmärtämään asioita. Vaikka moniin kysymyksiin vastaukset ovat olleet aika suoraan kirjasta, ei ihan mitä tahansa ole voinut kirjoittaa.

Bloginpitämisen alussa yritin pitää yllä ruokateemaa, mutta se jäi hieman sivuun kun tuli tehtyä kirjan tehtäviä jotka eivät juuri ruokaan liittyneet. Islamilainen ruokakulttuuri oli säännöksiensä takia erityisen kiinnostava, ja Afrikkalaisessa kiehtoi ruokailun yhteisöllinen merkitys. Vaikka montaa tekstiä en ruuasta lopulta tehnyt, se on kiinnostava aihe, koska se on niin tavallinen jokaiseen päivään vaikuttava asia. Siksi ruoka ja ruokailutavat heijastavat kulttuuria yllättävän hyvin.

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Uniajan maailmankuva (t.2 s.193)

Australian alkuperäisväestön maailmankuva poikkesi monin tavoin eurooppalaisesta. Eurooppalaiset tulkitsivat tämän mielellään niin, että heidän maailmankuvansa oli oikea ja kaikki alkuperäisväestön eroavaisuudet kielivät alhaisesta kehitystasosta. Kuitenkin alkuperäisasukkaiden maailmankuvassa oli paljon hienoa. Alkuperäisasukkaiden maailankuva oli animistinen ja he kunnioittivat suuresti luontoa. Aikakäsityskin oli syklinen luonnon kiertokulun mukaan, ja luonnonilmiöt selittettiin esi-isillä.

kinjart.deviantart.com
(Käytetty: 25.3.2014)

  Uniaika tarkoittaa alkuaikaa, minkä aikana esi-isät olivat nousseet ylös maasta ja luoneet maailman eläimineen ja ihmisineen. Silloin esi-isät olivat myös luoneet eri heimot ja opettaneet kuinka selvitä hengissä. Alkuperäisasukkaat uskoivat että tämän jälkeen esi-isät olivat menneet nukkumaan, minkä takia monia paikkoja pidettiin pyhinä.

  Eurooppalaiset uskoivat luomiskertomukseen, ja heidän suhtautumisensa luontoon oli hyvin erilainen. He ajattelivat että Jumala oli luonut ihmisen omaksi kuvakseen, ja luonto oli heidän käytettävissään ja myös mahdollista omistaa. Se että alkuperäisväestö ei pitänyt omistamista mahdollisena, teki helpommaksi sen kun 1700-luvun lopulla britit alkoivat vallata alueita. Käsitystä maan pyhyydestä ei ymmärretty, eikä sitä juuri yritettykään ymmärtää.

Syy miksi alkuperäisasukkaat uskoivat ettei kukaan voi omistaa uontoa, oli se että he uskoivat että maalla on tietoisuus, ja elämä oli sen jatketta. Ihminen ja yhteisö olivat vain osa maata ja elollista luontoa.

Tämä ajatus oli eurooppalaisille varsin vieras, ja kummalliselta vaikuttivat myös toteemit jotka kuvasivat paikallisryhmän eläinhahmoista esi-isää. Australiasta on löytynyt myös samanismiin viittaavia merkkejä. Kristinuskossa tärkeää on erityisesti usko yhteen Jumalaan, ja siksi käsitykset uinuvista esi-isistä tuntuivat varmasti hyvin oudoilta.


Lähteet:

Lukion Historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s. 188

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Katolisuus vaikuttaa Latinalaiseen Amerikkaan (t.2 s.169)

Alunperin katolisuutta toivat Latinalaiseen Amerikkaan konkistadorit, jotka käännyttivät ihmisiä "miekkalähetystyöllään" eli väkivalloin ja ryöstelyä unohtamatta. Tämän jälkeen lähetystyön otti hoitaakseen katolinen kirkko. Alkuperäiskansojen temppelien paikoille pystytettiin eurooppalaistyylisiä kirkkoja ja perinteitä alettiin juurruttaa ihmisiin. Vaikka vanhat jumalat ja uskomukset pysyivät pitkään, oli katolisuus yksi iso asia joka tuhosi alkuperäisiä kulttuureja.

en.wikipedia.org
(Käytetty: 24.3.2014)
    Katolisuus pääsi vaikuttamaan yhä enemmän, kun 1800- ja 1900-luvvun alussa Euroopasta tuli Latinalaiseen Amerikkaan 15 miljoonaa siirtolaista. Katolisuus korostui ja yhdisti erilaisia ihmisiä. Sen antamat säännöt antoivat myös paljon perustaa ihmisten elämille, ja tietynlaista varmuutta. Koska kirkon asema nousi niin suureksi, Latinalaisessa Amerikassa yhä perhekoko on suuri ja suhtautuminen aborttiin ja seksuaalivähemmistöihin on kielteinen. Se on myös korostanut perheen ja suvun merkitystä.

   Katolinen kirkko on tuonut epävarmoina aikoina ihmisille turvallisuuden tunnetta, ja vaatinut pitämään huolta köyhistä ja sorretuista. Se on myös tuonut juhlapyhiä joiden yhdessä viettäminen voi olla hyvin lähentävää. Erityisesti pääsiäistä Latinalaisessa Amerikassa pidetään tärkeänä. 1900-luvulla katolisen kirkon yhteiskunnallinen asema on kuitenkin alkanut heikentyä modernisaation takia.


Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s. 162-163, 166, 168

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kiina-ilmiö



Kiinan talous on kasvanut 1980-luvulta lähtien kovaa tahtia. Kiina-ilmiö voi tarkoittaa Deng Xiapongin luomaa talouspolitiikkaa, tai laajemmin sitä kuinka länsiaat hyödyntävät kolmannen maailman maiden halpaa työvoimaa ja martkkinoita. Kiinan talouskasvun takia siitä on tullut myös maailmanpoliittisesti merkittävä maa. Suurimpia haasteita Kiinassa ovat energian ja raaka-aineiden saannin turvaaminen suurta teollisuutta varten.


Lähteet:
Lukion Historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.134 

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Kiinalaisen maailmankuvan pyrkimys harmoniaan (t.2 s.127)

ww.flickr.com
© sallysetsforth
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/2.0/
(Käytetty: 12.3.2014)


Varhaiseen kiinalaisen kansanuskoon kuului luonnonilmiöiden palvominen ja esi-isien kunnioittaminen. Ihmiset saivat samaanilta erilaisia käyttäytymisohjeita, ja harmonian ja järjestyksen tavoittelu muodostui tärkeäksi osaksi kiinalaista maailmankuvaa. Tähän vaikuttaa paljon myös Jin ja Jang, ajatus kahdesta toisiaan täydentävästä voimasta.

Jin ja Jang näkyvät taolaisuudessa ja kungfutselaisuudessa. Erityisesti taolaisuuden takia pyritään yhteyteen luonnon kanssa, mikä tulee ilme esimerkiksi kiinalaisessa taiteessa. Kiinalaiset ovat maalanneet jo 600-luvulta lähtien hienoja maisemia, erityisesti vuoria ja vesistöjä. Yhteys luontoon näkyy feng shuin takia myös arkkitehtuurissa, sisustuksissa ja puutarhoissa.

Kungfutselaisuuden tuota tapa pitää harmoniaa yllä on tottelevaisuus. Ylempää valtaa ja vanhempia ihmisiä tulee totella nöyrästi ja omaa mainetta ei saa menettää. Tällaisesta ajattelusta on sekä hyötyä että haittaa. Hallitsijan on helpompi tehdä päätöksiä kun ei juurikaan niskuroida, ja kun toisia ihmisiä kunnioitetaan heistä myös muistetaan pitää hyvää huolta. Kuitenkin jos asiat ovat huonosti, tottelevaisuus ei vie asioita eteenpäin.

Kiinalaisessa elämässä pyrkimys harmoniaan näkyy siis melkeinpä kaikkialla, koska yleensäkin maailmankuvalla on aina vaikutusta kaikkiin tehtäviin valintoihin ja ihmisten elämäntapaan. Kiinalaisilla pyrkimys harmoniaan on mukana niin perhe- ja ystävyyssuhteissa, sisustuksessa kuin ruokailussakin. Se saattaa jopa näkyä tevehtiessä.

Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.116-119, 121-125


tiistai 11. maaliskuuta 2014

Intia nykyään

http://www.hs.fi/ulkomaat/Intian+vaaleihin+tulossa+liki+miljoona+%C3%A4%C3%A4nestyskoppia/a1394014101651
(Käytetty: 6.3.2014 )

Uutisessa kerrotaan Intiassa 7.4. alkavista vaaleista. Uutinen korostaa sitä kuinka isot ovat vaalit maailman suurimmassa demokraattisessa valtiossa. Äänestyskoppejakin tarvitaan melkein miljoona, kun maassa on 815 miljoonaa äänioikeutettua. Lyhyesti uutinen myös kertoo Intiassa tehdyistä mielipidemittauksista, ja kuinka vaaleissa ennustetaan käyvän. Kahdesta suurimmasta puolueesta mainitaan myös johtajahahmot.

www.flickr.com
 © Al Jazeera
http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/
(Käytetty: 11.3.2014)
Paitsi että vaalit ovat konkreettisesti iso asia ja valtava tapahtuma joka työllistää monia, on vaalejen tuloksella myös suuri merkitys. Intiassa on paljon ongelmia, ja maa tarvitsisi viisaita päättäjiä tekemään hyviä päätöksiä. Valitettavasti hallinto on ollut tehotonta ja korruptoitunutta.

Intiassa on suuria varallisuuseroja, ja 300-400 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä, vaikka Intiassa on tapahtunut paljon talouskasvua. Terveyspalveluja ei ole kaikkien saatavilla ja taudit leviävät slummiutuvissa kaupungeissa nopeasti. Lukutaidottomien määrä on valtava, ja ihmisoikeuksia rikotaan valitettavan paljon. Kastittomien asema on kaikista huonoin.

Monia ongelmia aiheuttaa se, että Intiassa on niin paljon ihmisiä, että asioita on vaikea järjestää hyvin. Tähän on pyritty vaikuttamaan parantamalla naisen asemaa ja kannustamalla vain kahden lapsen hankintaan. Muita tavoitteita on ollut keskittyä Intian talouskasvuun ja rahojen avulla panostaa koulutukseen. Tulevaisuuteen panostetaan myös panostamalla teknologiaan.

 Lähteet :

-Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.104-110
-www.hs.fi


keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Kastirajat vaikuttava Intiaan (t. 3 s. 101)

Siitä asti kun Arjalaisten valloittajien Intiaan tuoma veda-uskonto jakoi kansan kasteihin, on kasteilla ollut suuri vaikutus Intian kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Vaikka veda-uskonnosta lähtöisin olevaa hindulaisuutta usein pidetään suvaitsevana uskontona, on tämä kastijärjestelmä lokeroinut ja alentanut ihmisiä. Eri kastien välillä oli mahdotonta solmia avioliittoja, ja kastittomia pidettiin saastaisina.

www.flickr.com
© ind{yeah}
http://creativecommons.org/licenses/by-nd/2.0/
(Käytetty:  5.3.2014)
Konkreettisesti kastien vaikutus näkyy esimerkiksi perinteisessä intialaisessa talousjärjestelmässä. Jajmani-taloudessa alempikastinen alainen harjottaa jotain perinteistä ammattia ylempikastisen isäntänsä alaisuudessa. Se mitä työtä tehtiin määräytyi myös pitkälti kastin mukaan. Mitä alhaisempi kasti, sen likaisempaa työtä joutui tekemään. Valittamiseen ei oikein ollut varaa koska uskottiin että huono asema oltiin ansaittu aikaisemmassa elämässä. Se olisi ollut myöskin turhaa, sillä yhteiskunnallista asemaansa ei olisi kuitenkaan voinut parantaa.

Kastirajat ovat myös vaikuttaneet ihmisten mieliin niin, että on tuntunut luonnolliselta itää yllä myös muita arvojärjestelmiä. Esimerkiksi perheessä mies on selvästi perheen pää, ja perinteisesti naista kunnioitetaan sen mukaan kuinka monta poikalasta hän synnyttää. Vanhempia ihmisiä myös kunnioitetaan, mikä osoitetaan selvästi jopa kättelyssä.

Intialaiseen kulttuuriin vaikuttaa paljon hindulaisuus ja samalla myös kasit. Kastit vaikuttavat jopa ruokailuun: alempikastisen kanssa ei saa syödä. Kasteilla on myös erilaiset tehtävät yhteiskunnassa, ja omien velvollisuuksien täyttämistä ja niiden mukaan elämistä pidetään suuressa arvossa. Tämä tekee intialaisista usen ahkeria, mikä on kenties auttanut paljon tieteen ja taiteen kehityksessä.

Kastirajat kiellettiin  Intian itsenäistymisen jälkeen, mutta ne yhä vaikuttavat ja kaikille on suurinpiirtein aika selvää mihin kastiin mikäkin suku kuuluu. Merkkejä muutokseen päin kuitenkin löytyy varsinkin kaupungeista.

Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.91-95