tiistai 25. helmikuuta 2014

Siirtomaavaltausten seuraukset (s.47 t.1)

Jo 1400-luvulla Portugalilaiset perustivat tukikohtia Länsi-Afrikan rannikoille, mutta vasta 1800-luvun alussa eurooppalaisille avautui mahdollisuus päästä tutkimaan Afrikan sisäosia. Aikaisemmin eurooppalaiset olivat hyötyneet Afrikasta lähinnä orjakaupan takia, mutta nyt kun malariaan ja keltakuumeeseen keksittiin vastalääkkeet, lähdettiin kartoittamaan erilaisia luonnonvaroja.

© isriya
www.flickr.com
http://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/
(Käytetty: 25.2.2014)
   Eurooppalaiset eivät pitäneet afrikkalaisten alistamista pahana asiana, sillä heidän mielestään eurooppalainen kulttuuri oli parempi, ja oli jopa velvollisuus sivistää alempaa raakalaismaista kansaa. Afrikkalaisia pidettiin pakanoina ja heidän yhteiskuntaansa primitiivisenä, ja esimerkiksi musiikkia pidettiin jopa syntisenä. Varsinkin kristinuskoa levittävät lähetyssaarnaajat pitivät afrikkalaista elämäntapaa huonona. Erityisesti kauhisteltiin alastomuutta ja samanismia.

   Vaikka kristinusko otettiin Afrikassa vastahakoisesti vastaan, sillä oli paljon seurauksia. Se oli hävittämässä perinteisiä afrikkalaisia tapoja, ja toi tilalle paljon eurooppalaista elämänkatsomusta. Kristinusko saattoi olla myös joillekin eurooppalaisille tekosyy ja oikeutus alistamiseen. Hyviäkin asioita kirkko sai kuitenkin aikaan, nimittäin se järjesti esimerkiksi joukkorokotuksia.
Myös koulutusta pidettiin tärkeänä, ja lukemista opetettiin.

   Maat havittelivat itselleen siirtomaita taloudellisista ja poliittisista syistä. Molemmat tarkoittivat pahaa afrikkalaisille. Taloudelliset syyt tarkoitttivat pitkälti sitä, että eurooppalaiset tulivat viemään heidän luonnonvaransa, ja perustivat esimerkiksi isoja plantaaseja sekä monikansallisia yrityksiä jotka romuttivat afrikkalaisen omavaraisuuteen perustuvan talouden.

   Poliittiset syyt, eli lähinnä oman maan suuruuden osoittaminen, taas tarkoitti afrikkalaisille sitä, että eurooppalaiset halusivat väkisin pitää ne otteessaan. Hajota- ja hallitse politiikkaa käytettiin surutta, ja jännitteitä heimojen välille luotiin tarkoituksellisesti. Hallintoa järjestettiin niinkuin emämaata huvitti, eikä missään mallissa välitetty juuri muusta kuin järjestyksen ylläpitämisestä.

   Suora hallintomalli vaikutti kuitenkin siirtomaiden asukkaisiin enemmän, koska se pyrki sulauttamaan siirtomaan osaksi emämaata ja sen kulttuuria. Näin esimerkiksi saksan siirtomaissa omaksuttiin olutjuhla, ja ranskan siirtomaissa kolminkertainen poskisuudelma. Myös epäsuoran hallintomallin maissa tavat kuitenkin levisivät, ja esimerkiksi Iso-Britannian siirtomaissa suosituksi nousi jalkapallo.
 
   Vaikka enää ei ole siirtomaita eikä orjuutta, on Afrikassa yhä suuria ongelmia jotka johtavat juurensa siirtomaa-aikaan. Osa ongelmista on taloudessa, ja osa tulee heimojen väleistä jotka ovat yhä kireät. Siirtomaa ajalta peräisin olevat rajat aiheuttavat paljon ongelmia. Esimerkiksi Sudan jakautui juuri siirtomaa-aikaisten rajojen takia. Yhä vaikuttamaan jääneitä asioita on myös se, että monessa paikassa pakollisena kielenä yhä on joku eurooppalainen kieli.

Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.40-47

2 kommenttia:

  1. Kartta kuvaa hyvin miten Afrikka jaettiin suurimmaksi osin Ison-Britannian ja Ranskan kesken, ja tekstissä kerrotaan kattavasti siirtomaavaltauksesta aiheutuneista ongelmista.

    VastaaPoista