Konflikteja itsenäistymisen vuoksi (s.59 t.1)

Vaikka toisen maailmansodan aikana afrikkalaiset saivat paljon lupauksia itsenäisyydestä, mutta sodan jälkeen tuli selväksi ettei siirtomaista luovuttaisikaan kovin helposti. Afrikkalaisten piti lähteä taistelemaan itsenäisyytensä puolesta perustettuaan painostusryhmiä. Toiminta oli lähinnä rauhanomaisia lakkoja ja kansalaistottelemattomuutta, mutta aseitakaan ei kavahdettu.

  Paikoissa joisaa valkoiset siirtolaiset  vastustivat itsenäistymistä, olivat sodat lähes välttämättömiä että jostitsenäisyys voitaisiin saavuttaa. Oli myös paikkoja joista emämaat eivät olisi lainkaan halunneet luopua. Tällaisesta esimerkkinä vaikka Ranskan siirtomaa Algeria josta oltiin löydetty öljyä.

www.fickr.com
© Gregory Wild-Smith
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/
(Käytetty: 26.2.2014)

   Ongelmat eivät kuitenkaan päättyneet siihen, kun itsenäisyys saavutettiin. Ongelmana oli se, että rajat jotka itsenäistymisen kautta vakiintuivat eivät mitenkään noudattaneet heimorajoja. Heimojen välit olivat jo siirtomaa-aikana olleet kireät, ja rajakiistat pahensivat tilannetta. 

  Muita suuria ongelmia oli se, että monin paikoin vallan vaihdokseen ei oltu osattu varautua. Sen vuoksi esimerkiksi Kongossa syttyi sisällissota. Sisällissotia pitkitti se, että kylmän sodan aikana ulkopuoliset sekaantuivat sotaan. Kun ei ollut kunnollista järjestelmää, ratkesi sisällissota Kongossakin siihen kun itsevaltias nousi valtaan. Koska itsevaltiaalle oli hyödyksi se että ihmiset olivat köyhiä eikä heillä juuri ollut vaikutusvaltaa, ei taloutta ja ihmisoikeuskysymyksiä juuri pyritty auttamaan.

   Nykyään Afrikan maissa ollaan alettu suuntaamaan kohti demokratiaa. Ongelmina kuitenkin on ollut se, että etniset ryhmät ovat väkivaltaisesti tavoitelleet valtaa, ja jotain taloudellisia resursseja. Kun ryhmän eliitille on saatu keskitettyä paljon valtaa, on opposition ollut vaikeaa sanoa mitään. Korruptio on myös ollut yleistä, ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus luo jännitteitä.

Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.48-52, 54-57

Siirtomaavaltausten seuraukset (s.47 t.1)

Jo 1400-luvulla Portugalilaiset perustivat tukikohtia Länsi-Afrikan rannikoille, mutta vasta 1800-luvun alussa eurooppalaisille avautui mahdollisuus päästä tutkimaan Afrikan sisäosia. Aikaisemmin eurooppalaiset olivat hyötyneet Afrikasta lähinnä orjakaupan takia, mutta nyt kun malariaan ja keltakuumeeseen keksittiin vastalääkkeet, lähdettiin kartoittamaan erilaisia luonnonvaroja.

© isriya
www.flickr.com
http://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/
(Käytetty: 25.2.2014)

   Eurooppalaiset eivät pitäneet afrikkalaisten alistamista pahana asiana, sillä heidän mielestään eurooppalainen kulttuuri oli parempi, ja oli jopa velvollisuus sivistää alempaa raakalaismaista kansaa. Afrikkalaisia pidettiin pakanoina ja heidän yhteiskuntaansa primitiivisenä, ja esimerkiksi musiikkia pidettiin jopa syntisenä. Varsinkin kristinuskoa levittävät lähetyssaarnaajat pitivät afrikkalaista elämäntapaa huonona. Erityisesti kauhisteltiin alastomuutta ja samanismia.

   Vaikka kristinusko otettiin Afrikassa vastahakoisesti vastaan, sillä oli paljon seurauksia. Se oli hävittämässä perinteisiä afrikkalaisia tapoja, ja toi tilalle paljon eurooppalaista elämänkatsomusta. Kristinusko saattoi olla myös joillekin eurooppalaisille tekosyy ja oikeutus alistamiseen. Hyviäkin asioita kirkko sai kuitenkin aikaan, nimittäin se järjesti esimerkiksi joukkorokotuksia.
Myös koulutusta pidettiin tärkeänä, ja lukemista opetettiin.

   Maat havittelivat itselleen siirtomaita taloudellisista ja poliittisista syistä. Molemmat tarkoittivat pahaa afrikkalaisille. Taloudelliset syyt tarkoitttivat pitkälti sitä, että eurooppalaiset tulivat viemään heidän luonnonvaransa, ja perustivat esimerkiksi isoja plantaaseja sekä monikansallisia yrityksiä jotka romuttivat afrikkalaisen omavaraisuuteen perustuvan talouden.

   Poliittiset syyt, eli lähinnä oman maan suuruuden osoittaminen, taas tarkoitti afrikkalaisille sitä, että eurooppalaiset halusivat väkisin pitää ne otteessaan. Hajota- ja hallitse politiikkaa käytettiin surutta, ja jännitteitä heimojen välille luotiin tarkoituksellisesti. Hallintoa järjestettiin niinkuin emämaata huvitti, eikä missään mallissa välitetty juuri muusta kuin järjestyksen ylläpitämisestä.

   Suora hallintomalli vaikutti kuitenkin siirtomaiden asukkaisiin enemmän, koska se pyrki sulauttamaan siirtomaan osaksi emämaata ja sen kulttuuria. Näin esimerkiksi saksan siirtomaissa omaksuttiin olutjuhla, ja ranskan siirtomaissa kolminkertainen poskisuudelma. Myös epäsuoran hallintomallin maissa tavat kuitenkin levisivät, ja esimerkiksi Iso-Britannian siirtomaissa suosituksi nousi jalkapallo.
 
   Vaikka enää ei ole siirtomaita eikä orjuutta, on Afrikassa yhä suuria ongelmia jotka johtavat juurensa siirtomaa-aikaan. Osa ongelmista on taloudessa, ja osa tulee heimojen väleistä jotka ovat yhä kireät. Siirtomaa ajalta peräisin olevat rajat aiheuttavat paljon ongelmia. Esimerkiksi Sudan jakautui juuri siirtomaa-aikaisten rajojen takia. Yhä vaikuttamaan jääneitä asioita on myös se, että monessa paikassa pakollisena kielenä yhä on joku eurooppalainen kieli.

Lähteet :
Lukion historiaa Linkki 6 -Kulttuurien kohtaaminen
s.40-47

Afrikkalainen keittiö

Käytetty: 24.2.2014

Koska afrikasta löytyy monenlaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä, sen eri osissa käytetään hyvinkin erilaisia raaka-aineita. Myös kulttuuriset erot tietenkin vaikuttavat, ja maantiede. Yleisesti ajatllaan, että afrikassa syödään hyvin tulista ruokaa, ja käytetään paljon ainesosia kutn kookosmaito, maissi ja pähkinät.
   Koska julkisuudessa tuodaan paljon esille afrikan köyhyyttä ja nälänhätää, tulee monelle mieleen paljon ennakkoluuloja sanoista "afrikkalainen ruoka". Afrikasta löytyy kuitenkin paljon hienoja resptejä, ja afrikkalaista ruokaa valmistavat ravintolat alkavat yleistyä. Kaikki reseptit eivät ole tietenkään sellaisia jotka sopivat eurooppalaiseen makuun, mutta se kertoo vain kulttuurin eroista, ei mitenkään afrikkalaisen ruuan huonoudesta. Esimerkiksi lihan ja kalan sekoittaminen kuulostaa monesta meistä oudolta, mutta siinä ei sinäänsä mitään väärääkään ole.
   Monet perheet syövät afrikassa vain kerran päivässä, ja se on tärkeä tapahtuma. Afrikassa perhe on tärkeä, ja perheen käsite on laaja. Kaikki perhen jäsenet kokoontuvat yhdessä syömään atriaa, jonka perheen isä ylensä aloittaa. Jos vieraita on, he syövät isän kanssa samalla kun muut vielä odottavat vuoroaan. Lapset tulevat syömään usein ikäjärjestyksen mukaisesti. Tapana on usin ollut syödä käsin, mutta nykyään lautaset ja ruokailuvälineet ovat jo yleisiä.
   Pohjois-Afrikan  keittiössä on paljon vaikutteita euroopasta ja idästä, ja monet raaka-aineet (esim. bataatti) ovat itse viljeltyjä. Länsi-Afrikan keittiössä näkyy arabimaista tulleet mausteet ja siirtomaaisäntien vaikutus. Keski-Afrikan ruokakulttuurissa on hyvin vähän vaikutteita muualta, mutta orjakaupan mukana tulleilla raaka-aineilla on ollut suuri rooli. Etelä-Afrikkalaiseen ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet hollantilaiset siirtolaisten tuomat malaji-orjat sekä ranskasta paenneet hugenotit. Osalla alueella myös intialainen ruoka on noussut suosioon.

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikkalainen_keitti%C3%B6
http://www.ts.fi/teemat/ruoka/325490/Mausteisia+makuja+Afrikasta


 

Toiveet ja tavoitteet kurssilta

Historiassa keskitytään usein euroopan historiaan, ja tuntuu etten tiedä monistakaan kiinnostavista kulttuureista kovin paljoa. Kun kurssin aiheena on kulttuurien kohtaamiset, tulee käsitellyksi myös maat joista ei usein puhuta. Odotan että kurssilla oppisin uusia asioita erilaisista ihmisryhmistä ja niiden tavoista ja samalla voisin laajentaa ymmärrystäni niitä kohtaan. Esimerkiksi monien uutisten tulkinnassa helpottaisi, kun tuntisi paremmin eri maiden kulttuureja ja historiaa.

ⒸNina
(Käytetty: 10.2.2014)

   Toivon että kurssilla oppisin paljon uutta ja kiinnostavaa asiaa. Toivon että kurssilla kerrottaisiin tärkeitä asioita jotka auttavat ymmärtämään, ja niiden lisäksi vielä erikoisia faktoja joita en ole kuullut. Vaikka kaikesta ei olisi laajempaan ymmärtämiseen apua, niin olisi ihan vain mielenkiinnon ja yleissivistyksen takia tietää mitä kaikkea maailmassa on. Pelkän eurooppalaisen maailman ymmärtäminen on hyvin yksipuolista.
   Tavoitteenani on että toiveeni oppimisesta eivät jää vain ajatustasolle, vaan myös saan opiskeltua. Yritän myös saada blogin hoidettua hyvin, niin että hommat tulee tehtyä ajallaan ja juttu pysyy jossain aiheessa eikä ala rönsyillä johonkin kurssin aiheeseen liittymättömään. Vähän on vielä hukassa ajatus siitä miten saan jutut nivottua yhteen, mutta toivon että se onnistuu.